Enni Rukajärvi Blogi

JAPOW unelmareissu – kuvaamista Japanin puuterilumilla

11.02.2016 − kirjoittanut rukajarvi
JAPOW unelmareissu – kuvaamista Japanin puuterilumilla

Konnichiwa! Reissuterkut Japanista, tällä reissulla ei olekaan ohjelmassa kisoja vaan sitä kuuluisaa Japowin metsästystä, joten metsissä ollaan siis haikkailtu ja laskettu puuteria.

Ensimmäinen reissuni Japaniin sijoittui keväällä 2009 ja se oli tosiaan aika erilainen – silloin kävin kahdet kisat, viimeisen kerran TTR-kiertueeseen kuuluvan Nippon Openin ja sen lisäksi Juniori-MM:n pipekisat. Taisi olla maaliskuuta silloin, joten luntakaan ei ollut enää niin paljoa tai ei ainakaan satanut ja oli aika lämmin. Mutta kaikkea ihmettelemistä kyllä löytyi, niin ruoasta kuin Tokion meiningeistä.

Silloin olosuhteet ei siis olleet otolliset vapaalaskujutuille, mutta joka vuosi sen jälkeen on ollut mielessä, että uudestaan Japaniin olisi päästävä ja erityisesti laskemaan sitä kuuluisaa putikkaa. Japow on vapaalaskijoiden parissa ihan oma käsitteensä:

täältä löytyy talvisin lähes takuuvarmasti unelmanpehmeää ja syvää puuterilunta, ja senpä takia moni lumilautailija haaveileekin laskureissusta nimenomaan Japaniin, minä mukaan luettuna.

Kuva: Enni Rukajärvi

Kuva: Enni Rukajärvi

Nyt vihdoin kuuden vuoden jälkeen reissuhaaveet kävivät toteen ja pääsin lähtemään Antti Autin matkaan. Eka viikko oltiin täällä kolmistaan Antin ja Ollilan Matin kanssa, mutta tällä viikolla saatiin lisää miesvahvistusta Harri Tarvaisesta ja Tuukka Tamsista.

Sijainti meillä on täällä Japanin pohjoissaarella Hokkaidolla saaren korkeimman vuoren Asahidaken tuntumassa. Ollaan kuvailtu täällä ahkerasti metässä käännöksiä ja slässejä, pillow juttuja eli hyppyjä semmoisista puuteritateista. Täällä on kyllä tosi paljon spotteja missä kuvata ja kaikki on oikeastaan kiinni vaan siitä, kuinka paljon jaksaa haikata. Haikkaaminen on täällä melko rankkaa, sillä lunta on tosi paljon – korkeammilla paikoilla lumen syvyys voi hyvin olla reilut kolme metriä.

Kuva: Harri Tarvainen

Kuva: Harri Tarvainen

Tällä reissulla on myöskin taas auennut ihan uudenlainen maailma laskemisen suhteen, ennen ei ole hirveästi tullut vedettyä tämmösiä juttuja ja spotteja, joten opettelua taas riittää. Välillä meinaa turhauttaa kun temput ei meinaa mennä päälle, mutta sitten on pakko yrittää vaan muistaa että ei sitä kaikkea voi ensimmäisellä kerralla taas osata ja tietää.

Mutta hyvin täällä kyllä viihtyy! Lumi, maasto ja maisemat on ihan mahtavia, ihmiset tosi kohteliaita ja mukavia ja ruoka hyvää, vaikka se onkin välillä vähän oudon näköistä niin aina ei ihan voi olla varma mitä syö.

Esimerkiksi yhtenä päivänä söin jotakin aivan pesusienen näköistä juttua, mutta en vieläkään tiedä tarkalleen että mitä se oli, haha.

Kuva: Harri Tarvainen

Kuva: Harri Tarvainen

Japanista löytyy myös suurin piirtein joka nurkalta onsen eli kylpylä (jotka voi olla perustettu kuumien lähteiden yhteyteen). Japanilaisille onsenit on vähän kuin saunominen meille suomalaisille, joten täällä niissä kylvetään ahkerasti. Ja onhan se itsekin mukava mennä mäkipäivän jälkeen onseniin rentoutumaan.

Meillä alkokin justiin ”onsen-tour”, eli käydään eri paikoissa laskemassa ja eri onseneissa laskemisen jälkeen. Itekkään en oo vielä ihan varma mihin kaikkialle päädytään, mutta meillä on yksi japanilainen oppaana joten varmasti hyviä mestoja luvassa. Ens tiiistaina on sitten lento kotiin Sapporon kautta, saapi nähä ehtiskö siellä käydä vielä karaoket laulamassa…

Photo: Harri Tarvainen

Photo: Harri Tarvainen

P.S. Tämän viikon tiistaina tuli muuten täyteen kaksi vuotta olympiahopean voitosta. Äkkiä se aika menee! Ensi viikon postauksessa voisikin taas vähän throwback-henkeen muistella olympialaisia.

TILAA BLOGI