Enni Rukajärvi Blogi

Tarinoita Tyttösessareilta – ekat kisat, uusia ystäviä ja lumilautailua

28.10.2015 − kirjoittanut rukajarvi
Tarinoita Tyttösessareilta – ekat kisat, uusia ystäviä ja lumilautailua

Kilpailut, niihin valmistautuminen ja niiden perässä matkustaminen on se homma, mikä täyttää monen ammattiurheilijan kalenterin. Kisakauden starttaaminen on tässä itsellänikin juuri käsillä, joten ajattelin että senpä vuoksi voisinkin tällä kertaa kirjoitella hiukan niistä omista, aivan ensimmäisistä kisakokemuksistani lumilautailun parissa. Erityinen merkitys mun lumilautailuhistoriassa on ollut Rukalla monena keväänä järjestetyt Tyttösessarit, joten ihan mukavaa vähän muistella, mitä niissä tapahtumissa on vuosien varrella tullut tehtyä.

Ensimmäiset kisat, joihin osallistuin, oli siis Tyttösessarit vuonna 2006. Tapahtuma keskittyi parkkilaskemiseen ja uusien temppujen opettelemiseen tyttöporukalla. Ennen sitä mun laskukaverit koostui lähinnä tytöistä joita ei kiinnostanut hyppyreiden laskeminen tai kisat, mutta laskin myös yhden suksitytön kanssa, joka teki koviakin temppuja parkissa. Hauskaa näin jälkikäteen ajatella, että vaikka mulla oli enemmän suksilla laskevia laskukavereita, en kuitenkaan ite enää halunnut vaihtaa välineitä takasin suksiin. Tyttösessareille sai kuitenkin osallistua kaikentasoiset tytöt niin suksilla kuin laudallakin, ja sen takia voitiinkin osallistua yhdessä tiimikisaan.

Enni tiimikisa

Tiimikisassa vuonna 2007

Osallistumiskynnystä madalsi kyllä se, ettei tarvinnut suorittaa ”kisalaskua” yksin, vaan oman tiimin kanssa yhdessä. Kyllä mä muistan, että mua silti jännitti tosi paljon, kun oon luonteeltani kuitenkin aika ujo enkä silloin vielä tuntenut paljon ketään muita entuudestaan. Onneksi kuitenkin löytyi sen verran rohkeutta että osallistuin! Seuraavana vuonna osallistuin tiimikisan lisäksi muuhunkin ohjelmaan, olin mukana valmennuksissa ja sitä kautta löytyi uusia laskukavereita, jotka oli aika samalla tasolla kuin itekin. Porukalla olikin mukava opetella uusia juttuja, kun pystyi samalla ottamaan vähän mallia muilta ja sai tsemppausta. Aiemmin olin lähinnä koittanut opetella temppuja ihan itsekseen. (Vuoden 2007 Tyttösessareiden jälkeen järjestäjäporukka houkuttelikin mut jo osallistumaan ekan kerran SM-kisoihin, mutta olkoon se oma stoorinsa myöhemmin!)

Tiimikisassa v. 2007

Tiimikisassa lätkätiimissä 2007 (huomaa jääkiekkomaila kädessä)

Tyttösessareilla oli sekin hyvä puoli, että ne oli suunnattu pelkästään tytöille, joten parkille uskalsi mennä laskemaan ilman pelkoa siitä, että oli osaavampien poikien tiellä. Huvittavintahan tässä on se, että muistan miten silloin ei olis millään kehdannut laskea poikien edessä, mutta nykyisin tykkään laskea enemmän poikien kanssa, koska parempien laskijoiden seurassa sitä itsekin koittaa aina laittaa parastaan ja ottaa mallia. Ja itse asiassa sainkin huomata, että pojat on fiiliksissä tsemppaamassa tyttöjäkin!

Tyttösessarit menoa Rukalla vuonna 2007

Tyttösessarit menoa Rukalla vuonna 2007

Tiimikisa ja yhteiset valmennukset oli se Tyttösessareiden ydin, ja muistankin, että niissä on aina tullut laskettua tosi paljon ja setit on ollut kunnossa. Oli myös hienoa nähdä tapahtuman pikku hiljaa kasvavan ja kehittyvän joka vuosi. Vuonna 2010 tapahtuma olikin jo kasvanut sen verran, että ohjelmaan kuului TTR-kiertueeseen kuuluva 4 tähden slope style –yksilökisa, jossa oli paljon laskijoita ulkomailtakin. Samana kautena olin itse tavallaan ”breikannut” lumilautamaailmaan voittamalla suht tuntemattomana laskijana koko TTR-kiertueen kokonaisvoiton ja muitakin isoja kisoja. Tyttösessareiden slopekisa olikin mun kauden vika kisa, ja oli tosi siistiä päästä mukaan ja vielä ottaa voitto kotiin.

Kuvat: Harri Tarvainen

Kuvat: Harri Tarvainen

Lumilautailukisoissa päätetään aina sillon tällöin jakaa mahdolliset voittorahat finalistien kesken, eikä siinä ole mitään kovin ihmeellistä, vaikka tuskinpa sama käytäntö hirveen monessa muussa lajissa on käytössä…Ja ajattelinkin silloin kevään 2010 Tyttösessareilla, että laitan sen voittamani summan jakoon muille finaalissa laskeneille tytöille, koska mun oma unelma pro-lumilautailijan urasta oli sillä kaudella jo täyttynyt ja halusin pistää hyvän kiertämään. Ajattelin, että siitä vois olla sillä hetkellä enemmän hyötyä muille kuin itselleni. Mulla oli kuitenkin tuoreessa muistissa se, että edellisen vuoden Tyttösessareilla voittamani tuhat euroa oli itelle tosi iso summa, koska se sitten taas edesauttoi sitä, että pääsi lähtemään ulkomaille isompiin kisoihin. Monille lahjakkaille laskijoille ne palkintorahat menee suoraan kisareissuihin, jos sponsorisopimuksissa ei erikseen ole sovittu erillisestä matkabudjetista, niin kuin ei itsellänikään vielä silloin ollut.

Seuraavana vuonna Tyttösessareiden tapahtuma siirtyikin sitten vähän erilaisena Leville eikä Rukalla ole ihan samanmoista tyttömeininkiä ole sen koommin nähty, mutta olihan se huippua, että niitä järjestettiin just sillon kuin ite oli vasta tutustumassa lajiin tarkemmin. Sitä kautta olen tutustunut myös mun managereihin Nooraan ja Satuun, joista on ollut tosi iso apu tässä vuosien varrella. Eli kunnia Tyttösessareille!

TILAA BLOGI